Aamulla heräsin puoli kahdelta, kun minun hostäiti ja -sisko juoksee minun huoneen ohi kumarassa kohti talon takaosaa ja huutaa minua mukaan. Pihalta kuuluu huutoa ja laukauksia. Koskaan ei ole niin nopeasti tullut noustua sängystä ylös. Kyyristyttään yhdessä talon takaosaan täristen pelosta ja kylmästä. Pihalla laukauksen äänet ei ota loppuakseen ja juoksuaskeleen ulkoa tuntuvat kokoajan tulevan vain lähemmäksi. Kaksikymmentä pitkää minuuttia istutaan siellä perimmäisessä huoneessa hiljaa ja toivoen että kaikki menisi pian ohi. Kello soittaa pian kolmea ja puhelinkin pyytää vastausta. Kohta ulkoa kuuluu lisää juoksuaskeleita ja joku aukaisee oven. Naapurissa asuva täti ja serkku ryntäävät sisään huolestuneina ja kertovat kaiken viimein olevan ohi. Ensimmäisestä säikähdyksestä selvittyä törmätään kaikki yhdessä ulos katsomaan mitä siellä oikein tapahtui.. Pankin edus täynnä ihmisiä ja poliisiautoja vain muutama. Pankkiryöstö. Tärinältä päästyä lähdetään lähemmin tarkastelemaan paikkoja ja kuulemaan tietoja muilta.. Ambulanssi ryntää paikalle mutta vakavempia uhreja ei onneksi ole. Yksi loukkaantunut sivullinen.
Ennen koko välikohtausta minun hostäiti kuuli pihalta ääntä kuin olisi raahattu jotain painavaa lattiaa pitkin.. Meni ikkunasta tarkistamaan tilanteen ja kun mitään ei nähnyt sulki ikkunan. Pian kuuluu törmäyksen ääni ja hostäiti huolestuu ja menee uudestaan ikkunaan ja sanoo soittavansa poliisit, ennen kuin seuraa jotain vakavampaa. Hostsisko kieltää turhaa vaivaamasta poliiseja ja käskee takaisin nukkumaan, koska ei ole mistään varmuutta. Hostäiti ei ehdi edes palata sänkyyn kun pihalta kymmenen metrin päästä talosta alkaa kuulua sanailua ja huutoa, hostäiti menee kolmannen ja viimeisen kerran ikkunaan, ja samassa alkavat luodit lennellä. Pihalta kuuluu tappelun ja sanattelun ääniä ja joku huomaa hostäidin ikkunassa. Hostäiti paiskaa ikkunan kiinni, joka paiskaantuu voimalla takaisin, ja jää auki. Aamulla ikkunan vierestä katosta löytyy luodin tekemä reikä.
Kahdeksasta pankkiryöstäjästä kiinni jää vain yksi.. Sama mikä tapahtui vuosi takaperin tapahtui tänään uudestaan.. eikä varmasti jäänyt viimeisekseen.
~~ Emma
Kolmen kuukauden raja ohitettu. Ihan ristiriitaisin tuntein ajattelen sitä että kohta on lähtö edessä. Kummallista miettiä että palaan siihen vanhaan kun on niin paljon uutta mitä on tapahtunut ja mitä sisällä vien mukana. Enkä enään tiedä haluanko mielummin jäädä vai lähteä. Jossain vaiheessa mietin että kun ikinä lähdin tänne tein tosi suuren virheen.. Ja oli niitä mustia hetkiä kun mietin että mitä mie täälläkin teen. Mutta vaikka tämä vuosi ei vielä ohi olekkaan, voin sanoa että en vaihtaisi päivääkään pois. Niin kulunut sanonta kuin se onkin. Vaikeudet ne on joista kasvaa.. 
