Campeonato ja lehmänkauppaa

Hei ihmiset !

Tämä bloggaus tahtoo mulla välillä unohtua, koska on aina muka niin kiire. 

Viime viikonlopusta lähinnä ajattelin nyt kertoa,

Lauantaina oli minun futsal-joukkueen peli. Finaali. Ja siinä ratkaistiin näiden lähikaupunkien mestari. Ite en saanut pelata, koska en vielä ole virallisesti kirjoilla joukkueessa – enkä tiedä josko se joskus tapahtuis. Mutta olin joukkueen mukana kuitenkin kaikessa. Nämä on ottanut minut tosi hyvin mukaan porukkaan ja tykkään kaikista tosi paljon. Kuten jo aikasemmin kerroin, joukkueen ikäjakauma on laaja. Vanhin pelaaja on sen 34, mutta suurin osa on about 21-25. Vaikka joukkueen vanhimman ja nuorimman pelaajan välillä on parikymmentä vuotta – ei porukka ole yhtään jakaantunut vaan kaikki on yhtä tiimiä, eikä nuorempaa katota kieroon. Oikeasti aivan huippuporukkaa. Valmentajia on kolme, plus sitten yks vanhempi mies joka on sellanen yleisduunari muutenkin tuolla hallilla. : )

miesten finaali

No lauantaihin nyt kuitenkin takaisin. Ensimmäisenä ovella sisälle mennessä vastassa oli aseistettu joukko poliiseja tutkimassa laukut ja läpivalaisemassa sinut. Brasilia.

Ennen peliä vielä pukuhuoneessa valmentajan puheiden sun muiden jälkeen koko porukka käsikädessä vetäisi Isä meidän- rukouksen. Huh, se kuulu varmaan kaupungin toiselle puolelle asti. Sitten mentiin sinne riviin kentälle laulamaan Brasilian kansallislaulu. Oli kyllä hieno tunne seisoa siellä yleisön edessä, ja kuunnella koko porukan laulua. Pelin kuitenkin katsoin ( yhdessä muiden pelaajien kanssa ketkä ei syystä tai toisesta pelannut ) katsomosta. Yleisö kannusti niinku jossain isoissakin kisoissa. Ja mestaruushan sieltä tuli olisko ollu 7-1 voitolla. Nuo numerot vaikuttaa siltä että ne toiset olis ollu ihan huonoja, mutta ei.. meidän joukkue on vaan niin hyvä. : )

churrasco

Ja kyllä ne sen voiton ansaitsi. Naisten finaalin jälkeen oli vielä miesten finaali perään, ja siinäkin pelasi vacarian joukkue. Ja voitti myös.

Sunnuntaina hengailtiin ja syötiin yhdessä joukkueen kanssa. Ja yksi joukkueen niistä vanhimmista pelaajista tahtoi antaa eilen voittamansa mitalin minulle. Olinko vähän otettu. Se pokaali muuten jonka joukkue sai oli ainakin kunnon kokonen : D minua varmaan rintaan.  Tuolla söin ensimmäisen kerran churrascoa – eli lihaa sellasessa vartaassa. Ja oli aivan yhtä hyvää kuin kaikki on kehuneetkin. Illemmalla sitten menin vielä valmentajien ja muutaman pelaajan kanssa katsomaan Gremion peliä jonnekkin kahvilaan.

oikealla kaksi minun valmentajista

Maanantaina vielä tapahtui jotain kertomisen arvoista. Yksi minun luokkakaveri, joka pelaa siinä miesten futsal- joukkueessa – niin eikö vain tämäkin tahtonut antaa oman mitalin minulle muistoksi. Eli mulla on nyt kaksi mestaruus- mitalia, ilman että pelasin minuttiakaan.

Tällä hetkellä olen Letícian kanssa São Joaquimissa, yllätys yllätys äidin siskon luona. Koulusta on siis nyt lomaa jostain tuntemattomasta syystä. Eilen ainakin itsenäisyyspäivän takia, mutta lopuista en tiedä. Ollaan täällä tämä loppuviikko eli viisi päivää. Haha eilen muuten telvisiosta tuli jotain mihin en ole ennen törmännyt. Lehmiä myytiin suorassa lähetyksessä. Ihmiset soitteli sinne ja korotti koko ajan sillä hetkellä myynnissä olevan lehmän hintaa ja joku tyyppi selosti sitä kui jalkapallo-ottelua konsanaan.

Beijos, 

Emma