Ensimmaiset paivat ym...

Varoitus, odotettavissa kilometripostaus.
En ole kerennyt ennen tata kirjottamaan.. Minun omaan koneen laturijohto mika sen nimi ikina onkaan, ei mahdu naihin brasiliaisiin pistokkeisiin etta siihen asti kunnes saan muuntajan jostain niin mun kone on yhta kuin hyodyton : ) tama nettikin on hitaampi kuin meidan koneessa konsanaan..
Asiaan.
Yritan vahan palata ajassa taakse pain ja miettia etta mitas tassa nyt oikein on tapahtunut, koska ainakin minun mielesta on tapahtunut paljon. Yritan lyhentaa..
Perjantaina siis lahdettiin helsingin lentokentalta kohti Pariisia. Ensimmainen vaihtarikokemus oli lennolla pariisiin maistella jotain kummallista keltaista vahan epamaaraisen oloista palloa....Ei siita sen enempaa.., Pariisissa sitten piti vaihtaa konetta, ja terminaalia, eika se ollut yhtaan vaikeaa itseasiassa... vahan hortoilin sinne sun tanne ja seurasin muita, ja sitten opasteet hoiti loput. Minun piti menna uudestaan turvatarkastukseen pariisissa, mutta ei tarvinnut tehda lahtoselvitysta... Siina jonossa sinne (turvatarkastukseen) siella oli sellanen tyyppi joka tarkisti matkaliput.. Ja mun edessa olevalla naisella oli kaksi laukkua niin ne siina niista riiteli eika se paastany sita naista sisalle., arvatkaa vaan tuliko paniikki, kun itellahan mulla oli kolme laukkua ( reppu, olkalaukku, ja lapparilaukku, kun oma kasimatkatavaralaukku sanoi sopimuksen irti juuri sopivassa kohti..) .. mutta se vaan katto sen lipun ja merci. Kentalla kylla tuli mukava tunne kun tunnistin jo kielen ja ymmarsin jonkun sanankin. mutta se hyvanolon tunne havisi kylla kohta sen silian tien kun kaikki puhui portugalia ja mistaan en enaan tajunnut mitaan. Sao paulon lento meni siina koomatessa ja yrittaessa nukkua, ja kylla mie varmaan jotain kuutisen tuntia tai jotain sita luokkaa sain nukuttua. En oikein tienny milloin mitakin tapahtui, koska kuulutukset oli joko portugaliksi, ranskaksi tai englanniksi.. joka kuullosti silta kuin joku olis yrittanyt opetella puhumaan kuuma peruna suussa. Lopultakin paasin perille sitten sao pauloon.. oli kylla hienoa lentaa brasilian ylla ja nahda se ilmasta. Sao paulo oli loputon. Ainakin se naytti silta. Oli viela pimeaa ja pelkat kaupungin valot nakyi..
Sao paulossa kentalla sitten melkein jo eksyin vaaralle puolelle tullia, mutta loysin lopulta oikeaan paikkaan, ja tullistakin paasin lapi vaikka jotain se multa kyseli portugaliksi.. '' I don't speak portugues..'' Ja silla siitakin paastiin.. : ) Laukkukin loytyi pienen etsiskelyn jalkeen ja Brasilian afs oli vastassa sitten maahantuloselvitysten ym. jalkeen. Siella oli jotain varmaan 5 afs tyyppia, ja kolme muuta vaihtaria odottamassa. Uusi seelantilainen ja kaksi belgialaista ja ne belgialaiset puhui jotain niinku ihan taydellista englantia ja mie olin ihan pihalla. Mutta ei hataa.. lahdettiin syomaan aamupalaa belgialaisen tyton ja yhden Afs henkilon kanssa. Ensimmainen Braslialainen ruoka tuli maistettua, se semmonen pallo jonka sisalla on juustoa. Ihan hyvaa oli.
Noh, sitten vihdoin jonkun parin tunnin odottelun jalkeen paasin lennolle florianopolisiin. Ja se kentta siella oli niin pieni etta sinne en edes mina olis hyvalla tahdollakaan voinut eksya. Perhe oli melkein heti vastassa kentalla : ) Kukkien ja korttien kera. Sitten. Vaikka olo oli kuin jyran alle jaanella ja mita mieluiten olisin tehny oli pesta hampaat, suihkuun ja nukkumaan. Mutta mehan lahdettiin kiertelemaan kaupunkia. Mentiiin sinne ja tanne ja otettiin kuvia ja muuta mukavaa. Kaytiin myos sellaisessa kenkakaupassa joka oli HUGE ! Noo.. sitten lahdettiin ajamaan pois pain kaupungista ja ajattelin etta joko me nyt mennaan kotiin. mutta mentiin aidin siskolle, jossa meilla oli tarkoitus olla yota.. Ei siina muuta, mutta mulla vasytti ihan hulluna ! Siis se oli tosi mukavaa kierella ja nahda paikkoja ym. mutta olin ihan pihalla, taas, kuten aina. Sinne tadille sitten kokoontui sukua ja tuttuja ja ystavia ja ties mita. Ja lopultakin yksi englantia puhuva henkilo.

Tahan valiin pari asiaa jotka olen huomannut heti aluksi. Pakko mainita : D
1. Liikennesaannot, varmaan tuntematon kasite taalla. Autoilla ajataan, ja kovaa. Ja torvea kaytetaan enemman kuin laki sallii. : )
2. Ihmiset on muuten tosi hienosti pukeentuneita, mutta sitten jalassa on jotkut lenkkarit ! : DD Ei siina mitaan, mutta pistaa vaan silmaan. Koska KAIKILLA on lenkkarit.
3. Kaikilla ihmisilla taaalla on ihan uskomattoman valkoset ja kauniit hampaat ja valkoinen hymy.

Asiaan taas.
Jotain tolkkua tuli siihenkin hommaan kun sain puhua englantia. Mutta on vaan vahan hankala.. kun ajattelee suomeksi,.. kuulee kaiken portugaliksi ja sitten yhtakkia pitaa alkaa puhumaan englantia. Mutta olihan se ihan mukava ilta.. Ymmarsin etta minusta koko ajan puhutaan, mutta en ymmartanyt etta mita. Se englantia puhuva tytto kertoi etta ihmiset koko ajan soittelee minun maelle ja kyselee minusta. .. Ja huomasin koko ajan miten monet niista tuijotti ja kun katoin niita niin valaytti sen uskomattoman valkoisen hymyn : D Ja sain niin monesti senkin paivan aikana, ( ja seuraavan ja seuraavan ) .. kuulla kuinka kaunis olen ja muuta mukava.. sen verran ymmarran milla kielella tahansa : )
Sina iltana ei tarvinnut pahemmin odottaa etta nukahtaa..

Mutta jatkan kirjotusta myohemmin. Vasyttaa nyt liikaa ja paata sarkee kaikesta ajattelemisesta. : ) Huomenna toivottavasti lisaa. Olette ihania !

beijos
Emma

ADEUS ! !

Just lähdetään kohta kentälle. Että HEIHEIHEIEEEIII Suomi. Ei tule ikävä ihan heti. : ) Saa toivoa että en eksy Pariisiiin. : ) HEIPPA ! Nähdään joskus <3

 

TULEN KUN PALAAN. 

- Emma

2 days ..

Parin tunnin päästä lähdetään ajamaan lahteen sukulaisille.. Oli aamulla outoa herätä ja ajatella että nyt sitten nukuin viimesen yön kotona, vuoteen. Perjantaina sitten puhutaan viimeisen kerran suomea. : )) Kunhan pääsen lentokoneeseen niin alan viimeistään sitten lukemaan läpi portugalin sanakirjaa. Vein just matkalaukun autoon, kohta se on sitten adeus Rovaniemi, nähään vuoden päästä. En tiiä kerkeänkö enään kirjottaa ennen lentokentälle lähtöä mutta 19.30 voitte perjantaina vilkuttaa mulle. 
Muistan niin elävästi kun kirjotin päiväkirjaan joskus että 7 kuukautta lähtöön.. ja nyt enään kaks päivää. On tätä kyllä odotettu : ) I am so exited <3 : ))
HEippa Suomi ! Seuraaava kirjotus sitten maailman toiselta puolelta ! Olkaa varuillanne sillä, BRASILIA HERE I COME ! 

- Emma

Läksiäiset

Lauantaina sitten vieteltiin viimein niitä läksiäisiä. Pikkusisko leipoi sinne kakkuja vaikka millä mitalla, ja mie vähän naureskelin että tuli sulla vähän leivottua. Mutta eipä niitä sitten pahemmin jääny kuitenkaan. Vissiin mie kutsuin niin reilusti porukkaa.

 

Oli tosi kiva nähdä monia pitkästäkin aikaa.. mutta sitten taas ne jäähyväiset ei ollut ihan yhtä mukavia. Oikeastaan mulla vaivaa vaan se että en ole oikein surullinen kun hyvästelen porukkaa. Ei sillä ettei mulla tulis ikävä. Todellakin tulee. Mutta en mie vaan ole kiinnostunu tästä lähtöä edeltävästä viikosta. Oon enemmänkin kiinnostunut elämästä lähdön jälkeen : )
Koulu alkaa mulla sitten viikon päästä. Eli päivän päästä siitä kun pääsen Brasiliaan. Että sellanen kevyt laskeutuminen vuoteen. : ) Ja koulussa mulla on kuulema koulupukukin, huippua  : > Oppilaita oli vähän päälle tuhat.. Muutama kertaa isompi entä mun koulu täällä 300:lla oppilaalla.

Mun lentoreitti siis nyt lopullisesti on helsingistä pariisin kautta saõ pauloon. Ja siitä vielä maan sisäisellä lennolla florianopolikseen. Sieltä mun hostäiti tulee vissiin hakemaan minua ja sitten me vietetään sellanen oikein rattoisa 300 kilometrin ajomatka yrittäen löytää yhteistä kieltä. : )

4 päivää...

- Emma

Vielä Suomessa...

.. Mutta kaks viikkoa tästä eteenpäin niin olen Brasiliassa. Oon varmasti se joka lähdön vähiten tajuaa, mutta samalla se kenen se parhaiten pitäis tajuta. Tuntuu mahdottomalta ajatella että mie olisin lähdössä johonkin yksin pois vuodeksi. Tuntuu lähinnä siltä että oon lähdössä tyyliin lomalle ja tulen ihan pian takaisin.

Kaikki viisumipaperit on VIHDOIN saatu lähetettyä ja perille ! Niiden kanssa oli sellasta säätöä ja äitilläkin meinas jo usko loppua että pääsenkö ikinä lähtemään ( Kiitos postin.. ).

Onneksi äiti panikoi niin minun ei tarvii. : ) Pitää tehdä kelaan muuttoilmotus ja osa tuliaisista on ostamatta, mutta ei oikeastaan tunnu että mulla olis täällä Suomessa enään mitään ihmeellistä mitä en ole kerennyt tekemään ( paitsi tapaamaan monia ihmisiä ketä vielä pitää. ). Maanantaina mennään ostamaan mulle läppäri jonka sitten otan mukaan, ja toivon mukaan tuon ehjänä takaisin. Läksiäiset pietetään ens viikonloppuna ja sitten lähdetään koko porukka keskiviikkona ajamaan lahteen jossa ollaan sukulaisilla pari yötä ja perjantaina se on sitten menoa ! : ))) 

Parin päivän päästä olis tarkotus leväyttää matka laukku lattialle ja alkaa miettimään että mitä siellä sitten oikein tarvitaan..

Vielä seuraavan viikon ehdin nauttia Suomesta ja kesästä. Sitten alkaa yleinen lähtöpanikointihässäkkä ja muu sellanen mukava. Siihen asti - take care <3

 - Emma

Suomen lippu

Oon ajatellu että teen sellasen kirjan, mitä täällä suomessa kaverit, sukulaiset ja tutut voi täyttää ja kirjottaa kaikkea siihen- ja sitten jatkan sitä samalla lailla brasiliassa. Siihen tulis vähän niinkun kaikkia muistoja vuodesta - ennen sitä ja sen jälkeen. Ostin sitä varten sellasen kirjan, ja koska en parempaa löytänyt niin se on nyt sitten musta. Eli ajattelin että pitää päällystää se jotenkin kuvilla ym. Sitten sain idean että teen siihen suomen lipun ja alle brasilian lipun, niinku lehdistä repimällä eri sävyjä. Sitten sain eräänä päivänä vihdoin alotettua sen tekemisen ja sain jopa tehtyä suomen lipun valmiiksi. Ja ajattelin että siitähän tuli ihan hyvä. 

Kunnes huomasin, että tässä on nyt kyllä joku vähän pielessä...

- Emma

Haaveesta totta

 1 Kuukausi ja 2 viikkoa lähtöön ! Mihin aika on hävinny.. 

Oon tässä meilaillu perheen kanssa jonkin verran. Niitä sähköposteja niiltä on aina ihana saada, tuntuu että ne oikeasti odottaa mua sinne. : ) Niinku jo aiemmin mainitsin niin ne ei oikein puhu englantia, joten ne sähköpostit on aina suoraan google-kääntäjästä, eli sanoja vain peräkkäin, vähän sinne päin.. mutta kyllä silti suurimman osan tajuaa. : )

Viisumipaperitkin pitää olla kuun loppuun mennessä valmiit. Aika paljon vielä ostamista ennen lähtöä.. En tiiä, vissiin rahaakin pitäis jonkun verran vaihtaa, ja tuliaiset myös miettiä, ja pitäis vielä keretä käymään vaikka missä.. Mulla varmaan pakkaaminenkin jää hieman viime tinkaan, mitä sitä turhaa stressaamaan. Paria päivää aikasemmin sitten pikkunen lähtöpaniikki : ))) 

 Muuten fiilikset lähdöstä on mennyt aika vuoristorataa. Välillä mietin että; Emma, mitä ihmettä sie olet tekemässä. Mutta sitten taas seuraavana päivänä muistan kaiken mitä täällä en enään jaksa.,enkä jaksa odottaa sitä päivää kun astun lentokoneeseen. Mieluummin lähden kun jään. Oon jo nähny täällä tarpeeksi. : )

- Emma