tiistai 23. elokuuta 2011

Jaguaruna

Tällä kertaa viikonloppuna suunnattiin kohti Jaguarunaa, rannikkoa.. Kaupunki lähellä Floripaa. Äitin sisko asuu siellä. Niitä tuntuu olevan joka puolella enemmän kuin tarpeeksi. : D
Matka sinne kesti ehkä jonkun 4-5 tuntia, matka sinne kulki sellasen vuoriston yli, ja voitte vain kuvitella miten ihanaa se autossa istuminen oli kun tie oli kivikkoinen ja möykkynen ja koko auto tärisi joka suuntaan ja välillä kuullosti siltä että vähintäänkin puolet auton pohjasta tippu tielle. Mutta ei se mitään. Sieltä kun päästiin niin ei ole ikinä ollut yhtä ihana päästä asfalttitielle.. Kun oltiin siellä vuoren huipulla ja katoin alas niin tuntu että koko maailma on alapuolella. Tie loppu seinään ja sitä seurasi äkkijyrkkä pudous. Tuuli niin paljon että pelotti melkein että lennän sieltä alas, ja sade meni varmaan vaakasuorassa. Tiet kiemurteli siellä alapuolella ja autot ja talot näytti niin pieniltä ja mitättömiltä. Sitten kun lähdettiin ajamaan alas ja yhtäkkiä ne vuoret on sinun yläpuolella niin massiivisina niin se oli hurja tunne ajatella että äsken mie kattelin tuolta huipulta kaikkia postimerkin kokosia taloja ja autoja, ja nyt joku toinen kattelee minua sieltä samalla tavalla. ...
Perillä tapain sitten lisää sukua, tädin, serkkuja ja mummin. : ) Ihania kaikki : ) Yö nukuttiin mummin luona. Ja yöllä tuuli ihan hirveästi ! Ja sisällä veti lievästi sanottuna jonkin verran. Ikkunan ja laudan välissä oli monta senttiä väliä ja tuuli humisi huoneessa mutta mikäs siinä nukkuessa. : D




Lauantai aamuna käytiin katsomassa rantaa.. Ja tuuli taas tosi kovaa ja kylmästi. Aallot oli hienoja ja kesällä mennään sinne uudestaan ihan uimaankin. Silloin siellä 40 astetta. : ))
Iltapäivällä mentiin sitten loppupäiväksi jonkun tutun 2-vuotis synttäreille. Ja enpä ole ikinä ollut sellasilla 2-vuotis synttäreillä. Oli varmaan isommat kuin joittenkin häät suomessa. Siis ei mitkään kotona järjestetyt kakkukahvit lähipiirille , vaan joku vuokrattu paikka ja varmaan yli 50 ihmistä. KAKSI VUOTIAAN synttäreillä.. Kolme pomppulinnaa oli pihalla ja ilmapallojakin enemmän kuin tarpeeksi. Huh huh. No tulipahan ainakin nähtyä. : D Brasiliassa 15-vuotis synttärit on se iso juttu. Vielä en ole sellasilla synttäreillä ollut, nähnyt pelkästään kuvia. Mutta ensi kuussa sitten mennään. : )) Vaikka en kyllä edes tunne sitä tyttöä.. mutta sinne taidetaan kutsua tutut ja tutun tutut ja ...

En tajua että olen ollut Brasiliassa jo 24 päivää !! kohta kuukauden !!
Tietyt rutiinit on tähän mennessä alkanut muodostua ja elämä tästä pikkuhiljaa toivottavasti alkaa siirtymään enemmän tänne. Koulusta olen myös enemmän yrittänyt alkaa etsimään omia kavereita, ja omaa kaveriporukkaa - siskon kavereiden sijaan. Ne on toosi huipputyyppejä, ja tahdon toki olla niidenkin kavereita. Mutta omatkaan kaverit ei olis pahitteeksi. Vielä en ole saanut kaupungilla tai muuallakaan yksin liikkua mutta ehkä sekin tästä pikkuhiljaa.

Tänään on ollut freezingg could. Huuhhh.. Nukun kolmella täkillä, eikä siinä ole yhtään liikaa... Aamulla on niin vastenmielistä nousta sängystä koska on niin kylymä että hengitys huurtuu..

- Emma

5 kommenttia:

  1. Ehanaa! Taas ahmin tän sun kirjotuksen. Piristi kummasti päivää :) Huuu mieki haluan ajaa autolla maailman yläpuolella! Mahtavia kuvia :) Ja tykkäsin eniten siitä, missä kävelet siellä rannalla.. <3 Saat kyllä lähettää sen mulle ihan emailiin. Niinpä outoa aatella että oot ollu poissa jo noin kauan, mutta silti niin vähän :o Onhan siinä totuttelemista mutta hyvä jos oot jo ny vähän arjessa mukana. Kerrohan heti ku ystäväpiiris alkaa vakiintua :) Ja ihan hyvä vaan ettei vielä päästä sua yksin kaupungille ;D vaikka sie varmaan ajoittain kaipaatki sitä yksin oloa.. Mutta olet ihana ja joka päivä mielessä. <3

    VastaaPoista
  2. <3 ikävä on oikeesti... aika rajut kemut 2 vuotiaalle.. :)
    vastaa mun sähköpostiin piakkoin pliis... <3 oot ihana <3 hanna

    VastaaPoista
  3. Kyllä sinua siellä retuutetaan ympäriinsä,mutta onpahan sitten muistelemista.Nuo kaksivuotiaan synttärit kyllä tuntuu aika suurisuuntaisilta,on se totisesti eri kulttuuri...Sitähän se Tom yritti meille talvella selostaa.Kamalaa se kylmyys,mahtaako päiväsaikaan yhtään lämmetä. Hyvää jatkumoa! Elisa

    VastaaPoista
  4. Pidä hatusta kiinni, että pysyt mukana kaikessa. Hienoja kokemuksia. Täällä maailman toisella laidalla iloitsemme kaikesta siitä mitä saat siellä kokea.

    Siu, siu, Sari

    VastaaPoista
  5. Osasitko paljo tota kieltä ku lähit vaihtoon :o ai vitsit, kuulostaa niin kivalt!:)

    VastaaPoista