Maailman keuhkoin

Olá !

Ihan ensimmäisenä voin kyllä isoin kirjaimin mainita, että oli se kyllä kaiken sen vaivan arvoista lähteä amazonille. Epäilemättä minun koko vaihtovuoden paras kokemus.. Ei niitä sieltä saatuja muistoja, elämyksiä ja ystävyyssuhteita voi rahalla määritellä, eikä sanoillakaan kovin helposti kuvailla.. 

   Matka alkoi siis 19. päivä kun aamu neljältä noustin ylös ja kiirehdittiin lentokentälle. Sieltä lähtöselvityksien ja turvatarkastusten takaa sitten löyty muu vaihtariporukka joka täältä etelästä oli samalla lennolla lähdössä. 

Hong Kong, Hollanti, Uusi-Seelanti, Turkki, Norja, Belgia, Italia, Suomi

 Ennen kun huomattiinkaan oltiin jo koneessa manauksen yllä ja kateltiin alla näkyvää puiden tiheikköä ja kiemurtelevaa ruskean sumeaa jokea. Lentokentällä kerättiin koko vaihtarijoukko kasaan, ja yhteensä meitä sitten oli loppujen lopuksi 49 vaihtaria 13 eri maasta. Oli Hong Kongista Kanadaan asti ja kaikkea siltä väliltä. Itse siis taas vaihteeksi ainoana suomalaisena. 

Ensimmäinen yö vierähti manauksen hotellissa, ja aamulla odotti city-tour.. Ainoana huonona puolena, että Manaus ei ole tunnettu kovinkaan kauniina kaupunkina, joten odotettavissa ei ollut mitään kauhean hienoa.. 

Taustalla teatteri- amazon

Tällä hetkellä muuten manauksessa on ollut kovin sadekausi aikoihin, ja joen pinta onkin korkeammalla kuin sataan vuoteen... eli historillisia hetkiä todistamassa. Kaupungissa joki oli tulvinut joillekkin kaduille ja joistakin taloista näkyvillä oli vain katot.. 

Seuraavaksi suunnattiin kohti Presidente figueiredoa, siellä ohjelmassa vesiputouksilla uintia ja yöllinen kävelyretki sademetsässä. Ei näkynyt käärmeitä eikä hämähäkkejä.. lepakoita kylläkin oli luolien katot täynnä.

Yöllä vesiputouksella !

  21. päivä maanantaina sitten palattiin manaukseen tarkoituksena lastata itsemme laivoihin ja asuskella niissä sitten sellaiset 6 päivää. Laivoja oli siis yhteensä kolme, kaksi nukkumiseen ja muuhun yleiseen hyödylliseen tarkoitettua, ja yksi ravintolaksi muunnettu. Vaihtariporukka siis jaettiin kahtia näihin kahteen muuhun veneeseen nimeltään Jacaré ( alligaattori ) ja Anaconda. Itse jäin tähän edelliseen veneeseen, minun lisäksi melkoinen sakki Thaimaalaisia, Uusi-Seelantilaisia, Saksalaisia, ja muuta epämääräistä sieltä täältä peräisin olevaa porukkaa. Tämän erottelun seurauksena oli se, että Jacaré ja anaconda olivat loppujenlopuksi kuin kaksi erinäistä matkaa.. joka päivä toisiamme nähtiin, mutta erit kokemukset jokaiselle kuitenkin tuli. Mutta näin pienemmällä porukka tuli se jokin paremmin esille. 

     En nyt ala tähän päivä päivältä luetteloa tekemään meidä ohjelmasta, mutta mitä nyt muunmuassa tehtiin...

Käytiin tapaamassa ja oppimassa 'modernista' intiaaniheimosta, modernilla tarkoitan sitä että kyllä sieltä kylästä televisio yksi taisi löytyä, ja käyttivät normaaleja vaatteitakin, mutta maalasivat itsensä ja erinäiset rituaalit mm. naimisiin mennessä olivat ihan normaalissa käytössä. 

Thaimaa !

Apteekki

Hanska... Naimisiin hinkuvan miehen käytettävä ennen naimalupaa.. Täytettynä muurahaisilla

..-

Koululaisia

Kalastettiin piranjoita ! Piranjoihin kyllä sen verran petyin, kun sain kuulla, että jos hyppäisin jokeen, sinne siimekseen missä ne piranjat luuraa, eivät ne minua söisi niinkuin sarjakuvissa. : D 

 

 

Veneiltiin intiaanikanooteilla.

 

Vierailtiin paikallisten kylässä, pelattiin jalkapallo-ottelu paikallisia joukkueita vastaan, autettiin maalamaan muutamia taloja ja muuten vain leikittiin ja juostiin ympäriinsä kylän lasten kanssa.Yhtenä iltana pystytettiin kylän lapsille elokuvateatteri, ja katsottiin yhdessä piirretty- Rio. 

Vaihtarit vastaan paikalliset ! ( Väriero ? )

Nukuttiin yöt riippumatossa ja aamulla ylös niskat jumissa. Loppujen lopuksi aloin jo pitämään siitäkin...

Metsästettiin yöllä alligaattoreita, vaikka ei me niitä kyllä pahemmin löydetty, muutakuin niitä avuttoman kokoisia.  

Alligaattorin poikanen

Laiskiainen

Viimeisenä yönä otettiin riippumatot kainaloon ja raahauduttiin keskelle sademetsää viettämään yö siellä.. kuunnellen metsän ääniä ja hengittäen sademetsän ilmaa. Kun saatiin riippumatot pystytettyä ja alettiin tarkastelemaan ympärille, että millaisessa paikasse sitä sitten ollaan.. Taskulamppojen valossa siellä katoksen siimeksessä irvistelee käden kokoiset hämähäkit ja muut mukavat... Noh. Rohkeimmat niitä sitten tappamaan ja työtä siinä olikin. Lopulta painetaan valot sammuksiin ja kuunnellaan sammakon soittoa, joka kuullostaa paremminkin joltain valtavalta karhulta, ja toivotaan ettei katosta tipu yön aikana mitään riippumattoosi sinua ilahduttamaan.. Hyvää yötä ja näillä mennään....

Amazon on jotain mitä jokaisen pitäisi kokea. 

ANACONDA !

Seisoa laivan kannella pimeässä hiljaa ja katsella ylös tähtiä, joita tuntuu olevan siellä monin verroin enemmän kuin kaupungin sykkeessä. Hengittää maailman keuhkoin ja kuulla tuulen laulu sademetsän siimeksessä. Nähdä ne tuhannet värit ja kuviot. Avata silmäsi aivan toisenlaiselle maailmalle. Amazon.

~ Emma